Mähän olen sellainen ihminen kirjallisesti tuotettavan tavaran suhteen, että joko pakon edessä, tai sitten silloin harvoin kun se inspiraatio iskee. Nyt on tällainen rennon letkeä alkukesän ilta meneillään, muutaman tunnin päiväunet takana sekä pari jaksoa lempisarjaa, ehkäpä tässä se lääke onkin jatkoa varten! Kajareissa muuten soi jo itsessään inspiraatiota huokuva Where the streets have no name.
Mt McLoughlin niminen vuori kummittelee tuossa lähistöllä, ja nyt vihdoin on päivämäärä tiedossa kiipeämisreissulle. 31.5 lähdetään koululta 10 ensimmäisen ilmoittautuneen voimin patikoimaan huipulle, täytyy varmaan majoittua yöksi rekisteröintitoimiston eteen!
![]() |
| Mt McLoughlin |
Ajeltiin tuossa pariviikkoa takaperin Teemun ja Ronne kanssa Bendiin katsomaan meidän koulun naisten rugbypeliä, mutta oltiin muodikkaasti koko pelin mitan verran myöhässä. Ikikohteliaat paikalliset eivät siitä kuitenkaan nokkiinsa ottaneet, ja lähdettiin yhteisvoimin yhteen lukuisista olutravintoloista syömään. Bend on Oregonin kuuluisin panimokaupunki, joten näitä riittää. Ruoan suhteen jouduin jälleen pettymään lievästi. Rakastuin nimittäin tulisesti luokkalaiseni tekemiin hodareihin revityllä bbq possulla ja coleslawilla, eikä vertoja vetävää versiota ole vielä mistään löytynyt! Oon koittanut houkutella Andrew'ta lopettamaan opiskelut ja pistämään oman grilliketjun pystyyn, mutta en tiedä mikä siinä vielä maksaa. Jos joku lukijoista on lähdössä vaihtoon vaikkapa tänne USAan, niin kannattaa tosiaan ottaa budjetissa huomioon ulkona syöminen kertoimien kanssa. Täällä on aivan mahtava pienten ravintoloiden kulttuuri, joilla on kaikilla jotakin omaa annettavaa kulinaristeille. Pienestä kotikylästämme Klamath Fallsistakin löytyy suosikkiaan etsiessään vähintään muutamaksi illaksi joka viikko kokeiltavaa, ja sen tuntee kukkarossaan! Ps. Muistakaa sisään rynnimisen sijaan odotella henkilökuntaa ovella, jopa pienissä perinteisissä dinereissä teidät tullaan noutamaan kun pöytä on valmis!
Kuultiin että Bendissä olisi paljon halpoja outlettejä, joten eikun gepsiin koordinaatit outlet-ostarille. Liikkeet olivat kuitenkin aivan järkyttävän hintaisia suhteessa siihen, mitä odotettiin. Masentuneena ja tyhjin käsin paineltiin lisäravinneliikkeeseen ostamaan auton täydeltä purnukoita, ja taas hymyilytti. Tästä sitten vielä yhden näköalapaikan jälkeen kotimatkalle kurjassa lumisateessa yötä vasten, itsehän sain onneksi loikoilla tyytyväisenä kartturin paikalla tällä kertaa.
Tässä Teemun Goprolla kuvattu menomatka timelapsena.
Tässä Teemun Goprolla kuvattu menomatka timelapsena.
Sami

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti